Suomen lukiojärjestelmä on tähtää yleissivistävään koulutukseen, jonka pohjalta opiskelijan on mahdollista hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluihin. Lukiojärjestelmän rinnalla toimii myös ammatillisia tutkintoja tarjoavat opistot. On mahdollista suorittaa kaksoistutkinto, johon kuuluu lukion suppea oppimäärä ja ammatilliset opinnot. Sekä lukion että kaksoistutkinnon suorittaneet opiskelijat saavat ylioppilaan arvon.
Lukio on suunnattu peruskoulunsa päättäville opiskelijoille, mutta lukion oppimäärän voi halutessaan suorittaa myös myöhemmin. Puhutaankin ns. toisen asteen koulutuksesta, johon kuuluu myös ammatillinen koulutus.
Kurssitarjotin koostuu monista osa-alueista
Lukiot tarjoavat opetusta kurssi- ja jaksomuotoisesti. Lukion voi suorittaa joustavasti 2 – 4 vuodessa. Lukion minimikurssimäärä on 75 kurssia, joka laskennallisesti on suoritettavissa kolmessa vuodessa. Opiskelija voi halutessaan tiivistää opiskelutahtiaan tai ottaa lukion suorittamiseen enemmän aikaa. Aikuisille lukion kurssimäärä on minimissään 44 kurssia.
Lukion oppimäärään sisältyy pakollisia ja valinnaisia kursseja. Pakollinen oppimäärä riippuu siitä, suorittaako pitkän vai lyhyen matematiikan: 47-51 kurssia yhteensä. Valinnaisilla kursseilla opiskelija täydentää minimikurssimääränsä ja syventää osaamistaan haluamillaan aloilla. Lukiossa voi suorittaa myös enemmän kuin pakollisen kurssimäärän.
Suomen lukiojärjestelmä on pääsääntöisesti luokaton. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi suorittaa opintonsa kurssien ja jaksojen tahtiin sen sijaan, että eteneminen olisi sidottu luokka-asteeseen. Luokattomuus antaa mahdollisuuden opiskelutahdin yksilöllistämiseen. Lukion pääsyvaatimuksena on peruskoulun päättötodistus. Lukioihin haetaan yhteishaussa, ja opiskelijat valitaan ensisijaisten toiveiden ja peruskoulun todistuksen numeroiden perusteella.
Lukio-opinnot tähtäävät ylioppilastutkintoon, jonka perusteella voi hakeutua jatkokoulutukseen toiselle tai kolmannelle asteelle. Lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus vaikuttavat jatkokoulutusmahdollisuuksiin: tietyille aloille voi olla vaikeampaa päästä ilman esim. luonnontieteiden tai matematiikan opintoja.
Etälukiot ja verkko-opiskelu
Suomessa on satoja lukioita, jotka tarjoavat etä- ja verkko-opiskelua. Etä- ja verkko-opiskeluna voi toteuttaa täydentäviä opintoja, laajentaa tutkintoaan tai suorittaa koko lukion oppimäärän. Verkko-opiskelu on ideaali tapa toteuttaa kursseja, joita ei muuten esimerkiksi välimatkan tai oppilasmäärän takia olisi mahdollista tarjota.
Etälukio on myös sukua ilta- ja aikuislukiolle sillä erotuksella, että kontaktiopetusta ei juuri ole. Etälukiossa kontaktiopetus voidaan korvata videoiduilla luennoilla, reaaliaikaisilla neuvottelupuheluilla tai muilla keinoin. Opiskelun aikatauluttaminen ja kurssien suorittaminen riippuu opiskelijasta itsestään. Etälukio-opetusta tarjotaan käytännössä kaikissa aikuislukioissa.
Verkko-opiskelun tekniikka etälukiossa
Etäopiskelussa verkossa aikataulutus noudattelee tavallisen aikuislukion jaksojärjestelmää. Usein opettajat vetävät samaa kurssia yhtä aikaa sekä kontakti- että etäopetuksena. Aikataulutus on verkko-opiskelijalle yleensä joustavampi, mutta tehtäviä silti joutuu aktiivisesti tekemään. On siis helpompaa kehittää itselleen opiskeluun rutiini kuin yrittää rutistaa kaikki tehtävät kasaan kerralla. Kannattaa varata päivästään tietty aika opiskeluun, jolloin opiskeltavat asiat pysyvät tuoreina mielessä ja tehtäviä voi edistää säännöllisesti.
Verkossa opiskelevien opiskelijoiden kannattaa tukeutua toisiinsa. Kun kontaktiopetusta ei ole ja ryhmän jäsenet voivat sijaita kaukana toisistaan, verkon tuomat mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja keskusteluun kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi. Tämä syventää asioiden ymmärtämistä ja jäsentämistä, ja helpottaa vastaavasti opintojen suorittamista. Lisäksi verkkokeskustelut kehittävät tekstin tuottamisen taitoa ja luetun ymmärtämistä. Näitä taitoja lukio-opiskelija tarvitsee joka tapauksessa, joten kaikki harjoittelu on hyvästä.
Koska verkko-opiskelu tapahtuu usein tekstipohjaisesti ja etenkin lukiossa tehtävät palautetaan yleensä tekstimuodossa, tekstin tuottamiseen kannattaa kehittää itselleen tukeva rutiini.
Ketkä voivat opiskella etälukiossa?
Etälukio-opintoja voivat suorittaa kaikki halukkaat. Etälukio-opiskelun ei tarvitse, mutta se voi johtaa ylioppilastutkintoon. Verkko-opiskelu sopii etälukion oppimäärän opiskeluun erityisen hyvin seuraaville ryhmille:
- tutkintoaan täydentäville ja laajentaville lukio-opiskelijoille
- aikuisopiskelijoille
- työttömille aikuisille
- työssäkäyville henkilöille
- eläkeläisille
- ammattikoululaiselle, joka suorittaa kaksoistutkintoa
- yleissivistystään laajentaville ihmisille
- ulkomailla asuville henkilöille
- tiettyjä opintokokonaisuuksia päivittäville tai kertaaville opiskelijoille
Verkko-opiskelun taustalla on paitsi lukiossa, myös muilla opintoasteilla ajatus elinikäisestä oppimisesta. Opiskelun tiedetään olevan hyväksi missä tahansa elämänvaiheessa, eikä sen tavoite välttämättä ole parantaa työllistymistä. Yleissivistävät opinnot laajentavat opiskelijan ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja antavat pohjaa jatko-opinnoille. Siispä etä- ja verkkolukion opinnot ovat suunnattu kaikille, joita kiinnostaa luoda pohjaa tieteelliselle ajattelulle ja analyyttiselle pohdiskelulle.
Mitä etälukio maksaa?
Etä- ja verkko-opiskelu lukiossa on useimmiten maksullista. Hinnoittelu voi mennä joko tutkinnon mukaan, kurssikohtaisesti, lukukausittain tai opintopisteittäin. Tämä riippuu täysin siitä, millaisen kokonaisuuden opiskelija haluaa suorittaa. Ylioppilastutkintomaksu ei yleensä sisälly verkko-opiskelun hintaan, vaan se maksetaan erikseen.
Eri lukiot hinnoittelevat kurssinsa erikseen. Siksi opiskelijan kannattaa vertailla tarjontaa: koska verkko-opiskelussa oppilaitoksen sijainnilla ei ole merkitystä, kannattaa nähdä vaivaa löytääkseen juuri itselleen parhaiten sopivat kurssitarjonnat ja -sisällöt. Näin voi varmistua siitä, että opiskelija saa parhaiten omia tarpeitaan vastaavaa koulutusta.
Etälukioon voi tietyissä tapauksissa saada opintotukea. Esimerkiksi opiskelija, jolla ei ole peruskoulun jälkeisiä opintoja tai jonka lukio-opinnot ovat aiemmin jääneet kesken, voi hyvinkin saada opintotukea. Myös aikuisopiskelija voi saada tukea lukio-opintoihin verkossa. Tuen myöntää yleensä KELA, mutta tietyissä tapauksissa TE-toimisto tai jopa ammattiliitto saattaa myöntää aikuiskoulutustukea. Ammattiliitoilla on koulutusrahastoja, joilta voi anoa tietyin ehdoin tukea aikuisena tapahtuvaa kouluttautumista varten. Kannattaa tarkistaa tukimahdollisuudet suoraan ammattiliitosta tai KELA:sta.